Puhe: INNOSUOMI 2003 valtakunnallinen avaus

OMA YRITYS 2003-messuilla 12.3.2003

Innosuomi johtoryhmän puheenjohtaja
Pääjohtaja Martti Enäjärvi

INNOSUOMI 2003 valtakunnallinen avaus

INNOSUOMI on suomalaisen osaamisen, luovuuden ja innovatiivisuuden edistämisprojekti. joka pantiin alulle vuonna 1992 suomalaisen patentin juhlavuotena. Projektin viestinä alusta saakka on ollut ”ideasta tuotteeksi ja markki-noille”, millä on tahdottu kannustaa luovuuteen ja yrittäjyyteen sekä parantaa yhteistyötä innovatiivisten yrittäjien, rahoittajien ja julkishallinnon välillä. Uusia toimintatapoja ja uusia ajatuksia onkin tarvittu ja tarvitaan elinkeinoelämän vauhdittamiseksi ja tulevaisuudenuskon parantamiseksi ja säilyttämiseksi.

Nyt alkaa INNOSUOMEn kymmenes toimintavuosi ja INNOSUOMEN tehtävät ovat nyt osittain toiset kuin tämän koko maata käsittävän projektin alkaessa. Onneksi näin, sillä tällä hetkellä emme taistele laman voittamiseksi kuten oli laita 1990-luvun alussa, vaan toimimme uusien, voitettavissa olevien haasteiden kohtaamiseksi, joskin mahdollisen laman ennaltaehkäisy on edelleen mielissämme.

Suomi panosti 1990-luvulla tuotekehitykseen ja tutkimukseen voimakkaasti. Tulokset alkoivat näkyä jopa hämmästyttävän nopeasti. Suomi on tällä hetkellä eräs maailman kilpailukykyisimmistä valtioista yhdessä USA:n kanssa. Niin ikään Suomi on tällä hetkellä neljännellä sijalla maailman patenttihakemusten hakijoiden joukossa, kun hakemusmääriä verrataan väestöpohjaan. Huippu-aseman keskeisenä perusteena mainitaan yritysten tehokkuus ja yleinen innovatiivisuus!

Enää meidän ei tarvitse sanoa "on maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet...", vaan voimme todeta, että meillä on pääomaa, joka päihittää kullankin. Osuva sanonta toteaa, että henkinen pääoma on tämän päivän öljy. Yhtä osuvasti asian ilmaisi jo 160 vuotta sitten J. V. Snellman, joka totesi, että pienen kansakunnan tärkein voimavara on sen sivistys.

Suomalainen menestystarina on ollut mahdollista paitsi viisaiden tiennäyttäjien ansiosta myös yritteliäisyytemme, sinnikkyytemme ja luovuutemme ansiosta. Olemme satsanneet oikeisiin asioihin. Ei geneettinen perimämme sen enempää kuin historiammekaan anna meille armolahjaa olla parempia kuin muut, mutta olemme onnistuneet optimoimaan mahdollisuuksiemme hyödyntämisen.

Koulutus, tieto ja osaaminen ovat olleet suomalaisten aseita silloin, kun volyymit ja pääomat eivät ole riittäneet.

Kun katsomme tulevaisuuteen edessämme olevia haasteita, niin kaikki indikaattorit viittaavat siihen, että tieto ja osaaminen ovat valttejamme myös huomisessa Suomessa. Siksi on tähdellistä, että tutkimus- ja kehityspanostuksessa turvataan edelleen sen linjan jatkuminen, joka 1990-luvulla omaksuttiin: Suomen tulisi jatkossakin olla maailman johtavien maiden joukossa. Meidän ei ole syytä jäädä laakereille lepäämään. Huomattavasti helpompaa on tällaisten hyvien asemien menettäminen kuin niiden saavuttaminen ja ilmassa on jo en-nusmerkkejä siitä, ettei taloudellinen nousukausi voi jatkua ainakaan ikuisesti. Sitä paitsi, vaikka talouskehitys onkin Suomessa ollut vahvaa, työllisyys/työttömyysyhtälö ei toimi vieläkään kuten sen pitäisi. Pieni- ja keskisuuriteollisuus on tärkeä väline työllisyyden parantamisessa, mutta valitettavasti näyttää siltä, että yritysten määrän kasvu on hidastunut. Nyt tarvitaan tässä suhteessa ainakin kahta asiaa:

Meidän on nostettava korkean teknologian rinnalle ja arvoon myös ne yritykset, jotka perustuvat ”kädentaitoihin”. Vaikka Suomi onkin nykyisin korkean teknologian kärkimaita maailmassa, on syytä muistaa, että perinteisiin ammatteihin ja kädentaitoon perustuvalla yritystoiminnalla on suuri työllistävä vaikutus ja näilläkin sektoreilla tehdään jatkuvasti uusia menestyksellisiä innovaatioita.

Meidän olisi saatava nuoret nykyistä useammin valitsemaan yrittäminen omaksi alakseen; siinä suhteessa emme suinkaan ole Euroopan tai maailman kärkimaita, vaikka PISA-tutkimuksen mukaan olemme koulujärjestelmässämme Euroopan ykkönen.

INNOSUOMELLA on tärkeä tehtävä myös aluepolitiikassa, koska se on yksi harvoista keinoista, joilla syrjäseutujenkin innovaatioita ja tuotteita saadaan esiin ja palvelemaan koko maata ilman, että osaajien täytyy muuttaa suuriin keskuksiin. Halumme on pitää Suomea asuttuna.

Hyvät kuulijat

Joskus tuntuu siltä, että meillä on jo lähes kaikkea. Emmekö voisi asettua aloillemme ja tehdä sitä mitä osaamme ilman, että koko ajan tarvitaan uutta?

Tämä meidän maailmamme ei kuitenkaan toimi näin. Me pyrimme jatkuvaan kehitykseen: toiminnallisesti, teknisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Kilpailukykymme vuoksi sekä nykyisten ja uusien yritysten menestymiseksi tarvitaan uusia oivalluksia, tuotteita ja menetelmiä. Ellei ole kasvua, tuotantoa, kulutusta ja taloudellisia voimavaroja ollaan pysähdyksissä ja jäädään kilpailijoista jälkeen. Jos tuotteemme eivät mene maailmalla kaupaksi, ajaudumme lamaan, mikä puolestaan johtaa työttömyyteen sekä taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.

Tehtyjen tutkimusten mukaan uutuus eri muodoissaan kiinnostaa, ja se näkyy mm. kuluttajien ostotottumuksissa. Halutaan ostaa ja käyttää uutuustuotteita niiden lukuisien etujen ja usein hyötynäkökohtien perusteella. Uutuudet käyvät kaupaksi, joten niitä on keksittävä, kehitettävä ja valmistettava.

Uusilla keksinnöillä ja innovaatioilla on suuri merkitys kaikelle kehitykselle, niin myös yritysten kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Yrityksillä on kilpailijoita sekä kotimaassa että yhä lisääntyvässä määrin kansainvälisesti. Siksi niiden on kehitettävä uusia keinoja, tuotteita ja toimintamalleja pärjätäkseen. Parhaiten menestyvät ne, jotka pystyvät vastaamaan markkinoiden nykyisiin tai nähtävissä oleviin haasteisiin uusilla kilpailukykyisillä tuotteilla.

Sekä nyt että lähitulevaisuudessa pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa niin innovatiivisuuden kuin yrittäjyyden ja työllisyyden kannalta. Kuluttajat haluavat ja teollisuus tarvitsee uutuuksia.

On totta, että kulutuksen voimakas kasvu johtaa myös ongelmiin. Tällaisia saattavat olla ympäristön saastuminen ja raaka-aineiden sekä energiavarojen väheneminen. Siksi ympäristöystävällisestä teknologiasta ja luonnonvaroja säästävistä tuotantomenetelmistä on tullut varsin suosittuja ja tavoiteltuja. Kuluttajat arvostavat enenevässä määrin niiden avulla valmistettuja tuotteita. Näin ollen tälläkin sektorilla kilpaillaan uusilla tuotteilla ja menetelmillä.

Samanaikaisesti kun länsimainen kulutuksen kasvu aiheuttaa myös edellä mainittuja ongelmia, köyhyys ja nälkä lisääntyvät kehitysmaissa. Järkevän ja tasapainoisen kehityksen sekä maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi sekä puhtaiden raaka-aine- ja energiavarojen riittävyyden takaamiseksi ja sitä kautta ihmiskunnan kaikinpuolisen hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan kestävää kehitystä. Sen merkitys myös innovaatiotoiminnassa lisääntyy jatkuvasti. Siksi INNOSUOMI on valinnut erityisteemakseen vuonna 2003 INNOVAATIOILLA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN.

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja hallittua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen olosuhteet.

Kestävä kehitys edellyttää muun muassa ekologista kestävyyttä eli luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, ihmisen toiminnan sopeuttamista luonnon sietokykyyn ja maapallon luonnonvaroihin, vaikka samalla on todettava, että ihminen on aina käyttänyt ja tulee käyttämään luontoa ja luonnonvaroja hyväkseen.

Mutta kestävään kehitykseen kuuluu myös taloudellista kestävyyttä eli tasapainoista kasvua, joka perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä tavaroiden ja palvelujen tuottamista pienemmillä ympäristörasituksilla ja luonnonvaroja säästäen.

Edelleen siihen kuuluu sosiaalista kestävyyttä eli tasapuolisten mahdollisuuksien turvaamista ihmisille oman hyvinvointinsa edistämiseen sekä ihmisten välisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasaarvon edistämistä.

Tarvitsemme myös teknologista kestävyyttä, jossa otetaan huomioon teknologian jatkuvan kehityksen lisäksi edellä mainitut tekijät. Lisäksi tarvitsemme kulttuurista kestävyyttä. Toisin sanoen koulutuksen ja kulttuuripalvelujen tarjoamista hyvän elämän varmistamiseksi ja siirtymiseksi sukupolvelta toiselle, ihmisten välisen suvaitsevuuden ja vuorovaikutuksen edistämistä ja kestävää kehitystä edistävien arvojen vahvistamista eri kulttuureissa.

Kestävä kehitys on ajankohtainen asia, sillä ihminen muuttaa maailmaa kiihtyvällä nopeudella. Väestömäärän kasvu ja pyrkimys jatkuvaan taloudelliseen vaurastumiseen rasittaa myös luonnonvaroja jatkuvasti.

Maapallolla oli 1960-luvulla kaksi miljardia ihmistä. 1980-luvulla saavutettiin neljän miljardin raja. Nyt meitä on jo kuusi miljardia. Monet tutkijat ja asiantuntijat arvioivat, että luonnonvarojen riittävyys ja ympäristön sietokyky eivät juuri kestä kahdeksan miljardin ihmisen määrän ylittymistä. Tosin on ennustettu myös, että tämän kriittisen pisteen jälkeen muutos väestömäärän kasvussa näyttäisi pysähtyvän ja kääntyvän jopa laskuun.

On myös osoitettu, että tieto, koulutus ja erityisesti naisten eli äitien hyvät oikeudet, koulutus sekä sosiaaliset olosuhteet hillitsevät syntyvyyttä ja pienentävät perhekokoja. Tästä ovat Euroopan maat ja erityisesti Pohjoismaat esimerkkeinä. Sama kehityssuunta toimisi lääkkeenä väestöongelmaan myös maapallon muissa osissa.

Teknologisen kehityksen ansiosta tuotantoa ja kulutusta on kehittyneimmissä maissa viety merkittävästi ja suurin harppauksin ekologisempaan ja kestävämpään suuntaan. Mutta ei kuitenkaan riittävästi. Maailmanlaajuisesti katsoen väestön lisäys, eri asteinen tietämättömyys sekä haluttomuus sitoutua kustannuksiin tai tuotantoa ohjaaviin toimiin ovat edelleen ongelmina.

Puhumme tänä päivänä globalisaatiosta ja toteutamme sitä, mutta samanaikaisesti maailma onkin monivammainen pallo:

• 1/8 maailman väestöstä eli lähes 800 miljoonaa ihmistä kärsii jatkuvasta näläntunteesta ja aliravitsemuksesta
• Maailmassa on 800 miljoonaa köyhää, joilla on elämiseensä alle dollari päivässä.
• 1/5 eli runsas miljardi ihmistä on ilman puhdasta vettä.
• Monet tappavat taudit (mm. aids ja malaria) rehottavat hallitsemattomina suuressa osassa maailmaa.
• Kolmasosalla maapallon ihmisistä ei ole käytössään sähköä
• Puolet maapallon asukkaista eli noin kolme miljardia ihmistä ei ole koskaan soittanut yhtään puhelua ja vastapainoksi; 80 prosenttia kaikista internetin käyttäjistä asuu OECD-maissa.

Mitä me suomalaiset ja INNOSUOMI suomalaisena mallina voimme tehdä laajamittaisen kestävän kehityksen hyväksi ainakin täällä kotimaassamme ja myös osana kansainvälistä yhteisöä?

Voimme vahvistaa seuraavia neljää asiaa:

• muuttaa asenteitamme entistä myönteisimmiksi kestävälle kehitykselle
• sitoutua yksilöinä ja kansakuntana kestävän kehityksen tavoitteisiin
• toimia maailmanlaajuisesti tiedon, koulutuksen ja kehitysresurssien parantamiseksi
• edistää innovaatioita, jotka palvelevat kestävän kehityksen tavoitteita

Näitä innovaatioita INNOSUOMI nyt etsii kotimaisin voimin: Tavaroiden tuotanto ja käyttö perustuvat keksintöjen tuotteistamiseen. Tässä prosessissa turvaudutaan raaka-aineisiin, energiaan, kuljetuksiin, teknisiin ja inhimillisiin työpanoksiin, tuotteen käyttöön, kestoon, päästöihin, kierrätyk-seen ja jätteen käsittelyyn. Kaikilla näillä alueilla voidaan pohtia luonnon kuormittumista, työn tai tuotannon terveydellisiä vaikutuksia, niihin liittyviä arvoja ja kulttuurisia vaikutuksia. Ja kaikilla näillä osa-alueilla voidaan tehdä innovaatioita, joilla on myönteinen vaikutus kestävän kehityksen näkökulmasta.

Kestävälle kehitykselle voidaan rakentaa sekä tavaratuotannossa että palveluissa ekologinen, tuotannollinen, sosiaalinen ja koulutuksellinen arvoketju, jossa on huomioitu sekä tuotteen elinkaari että toimijoiden arvot.

Arvoisat kuulijat

Kilpailu Tasavallan presidentin INNOSUOMI-palkinnoista alkaa tänään ja päättyy 1.9.2003. Tasavallan presidentti jakaa palkinnot marraskuussa. Valtakunnallisten palkintojen rahallinen arvo on 50 000 euroa. Kilpailuun voivat osallistua yritykset, yhteisöt, yksityiset henkilöt ja tutkijat. Tasavallan presidentin palkintojen lisäksi jaossa on maakunnallisia INNOSUOMI-palkintoja.

Tästä tilaisuudesta alkaa myös maakunnallisten INNOSUOMI-tapahtumien sarja. Samalla käynnistyy koululaisten INNOKOULU-ideointikilpailu joka tänä vuonna toteutetaan Oulunseudulla. Tästä alkaa myös loppukiri INNOINT- varusmiesten keksintökilpailuun, jonka palkinnot jaetaan syksyllä jo viidennen kerran yhdessä puolustusvoimien kanssa.

Tämän INNOSUOMEN teemavuoden tapahtumissa tullaan usein esittämään kysymys; mikä on suomalainen kilpailukyky, mikä on se erikoisosaamisen alue, jolla olemme parempia kuin muut? Snellmanilaiseen tapaan vastaamme jälleen: se on sivistys, tieto ja osaaminen, kansainvälisesti know how – vapaasti suomennettuna INNOVATIIVISUUS.

Julistan vuoden 2003 INNOSUOMI-tapahtumat sekä kilpailun tasavallan presidentin INNOSUOMI-palkinnoista avatuksi!