”Innovaatiolla kestävään kehitykseen” keskustelutilaisuus
”Innovaatioilla kestävään kehitykseen" keskustelutilaisuus
INNOSUOMI järjesti keskustelutilaisuuden vuoden 2003 teemaan ”Innovaatioilla kestävään kehitykseen” liittyen INNOTALOSSA Patentti- ja rekisterihallituksessa 26.2.2003.
Tilaisuuden tarkoituksena oli edistää yhteiskunnassamme käynnissä olevaa kestävän kehityksen suunnittelua ja toteuttamista sekä syventää tietoutta kestävän kehityksen ulottuvuuksien huomioimisesta.
Tilaisuudessa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Mitkä ovat Suomen kestävän kehityksen painopisteet ja vahvuudet –entä heikkoudet?
- Kestääkö Suomen kestävä kehitys?
- Minkälaiset innovaatiot toteuttavat kestävää kehitystä?
- Miten INNOSUOMEN avulla tuodaan esille kestävän kehityksen innovaatioita?
Ohessa tilaisuuden luentomuistiinpanot ja luennoitsijoiden puheiden lyhennelmiä.
1. Avaus, pääjohtaja Martti Enäjärvi, Patentti- ja rekisterihallitus, INNOSUOMI-johtoryhmän puheenjohtaja, luentomuistiinpanot
INNOSUOMI pantiin alulle vuonna 1992 osana innovatiivisia aktiviteetteja. Suomi oli silloin keskellä lamaa. INNOSUOMEN johtaviksi periaatteiksi määriteltiin luovuus, yhteistyökyky ja työllisyyden edistäminen. INNOSUOMEN teemaksi muotoutui: ”Ideasta tuotteeksi ja markkinoille”. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari suostui INNOSUOMEN suojelijaksi. INNOSUOMELLE laadittiin tasavallan presidentin säännöt.
INNOSUOMEN toiminta koostuu innovaatiotoimintaa edistävistä tapahtumista ja monipuolisesta vuorovaikutuksesta innovaatiotoiminnan edistämiseksi.
2. Alustuspuheenvuoro "Globaali tarve kestävän kehityksen innovaatioille", valtioneuvos Harri Holkeri, luentomuistiinpanot
Innovaatioiden avulla ihmisten elinikä on lisääntynyt. On kehitetty elinkeinoja. Lääketiede on kehittynyt. Tästä on ollut seurauksena ihmiskunnan jäsenmäärän lisääntyminen. 1/8 maailman väestöstä eli lähes 800 miljoonaa ihmistä elää aliravittuna ja heillä on jatkuva nälän tunne. Likaisen veden aiheuttamat taudit vaativat uhrinsa joka päivä eri puolilla maapalloa. 1/5 osalta ihmisistä puuttuu turvattu vedensaanti. Syyskuussa 2000 Yhdistyneiden kansakuntien poliittisessa huippukokouksessa laadittiin tavoitteet köyhyyden torjumiselle (UN Millenium Development Goals):
Nälän ja äärimäisen köyhyyden poistaminen (Eradicate extreme poverty and hunger: Reduce by half the proportion of people living on less than a dollar a day; Reduce by half the proportion of people who suffer from hunger)
Peruskoulutus kaikille (Achieve universal primary education: Ensure that all boys and girls complete a full course of primary schooling
Naisten aseman parantaminen (Promote gender equality and empower women: Eliminate gender disparity in primary and secondary education preferably by 2005, and at all levels by 2015)
Lapsikuolleisuuden vähentäminen (Reduce child mortality: Reduce by two thirds the mortality rate among children under five)
Odottavien äitien terveyspalvelujen parantaminen (Improve maternal health: Reduce by three quarters the maternal mortality ratio)
Malarian ja muiden tarttuvien tautien torjunta (Combat HIV/AIDS, malaria and other diseases: Halt and begin to reverse the spread of HIV/AIDS; Halt and begin to reverse the incidence of malaria and other major diseases)
Sitoudutaan toteuttamaan ympäristön kestävää kehitystä (Ensure environmental sustainability: Integrate the principles of sustainable development into country policies and programmes; reverse loss of environmental resources; Reduce by half the proportion of people without sustainable access to safe drinking water; Achieve significant improvement in lives of at least 100 million slum dwellers, by 2020)
Koko maapallon käsittävän kumppanuusjärjestelmän kehittäminen maapallon hyvinvoinnin kehittämisen tueksi (Develop a global partnership for development: Develop further an open trading and financial system that is rule-based, predictable and non-discriminatory. Includes a commitment to good governance, development and poverty reduction—nationally and internationally; Address the least developed countries’ special needs. This includes tariff- and quota-free access for their exports; enhanced debt relief for heavily indebted poor countries; cancellation of official bilateral debt; and more generous official development assistance for countries committed to poverty reduction; Address the special needs of landlocked and small island developing States; Deal comprehensively with developing countries’ debt problems through national and international measures to make debt sustainable in the long term; In cooperation with the developing countries, develop decent and productive work for youth; In cooperation with pharmaceutical companies, provide access to affordable essential drugs in developing countries; In cooperation with the private sector, make available the benefits of new technologies—especially information and communications technologies).
Yhdistyneiden kansakuntien 191 jäsenvaltiota on lupautunut täyttämään yllä olevat tavoitteet vuoteen 2015 mennessä.
Haasteena hyvän hallinnon kehittäminen. Onko länsimainen liberaali hallinto hyvä hallintomalli? Yli puolessa maista toisenlainen hallintomalli. Mitä tietä Yhdistyneet kansakunnat etenevät? Kestävän kehityksen innovaatioille kylliksi tarvetta. Kilpailu on olemassa oleva fakta. Onko ihmisen järkevää kilpailuttaa ihminen hengiltä?
3. Komenttipuheenvuorot "innovaatioilla kestävään kehitykseen"
3.1. Ylijohtaja Markku Nurmi, Ympäristöministeriö, luentomuistiinpanot
Ylijohtaja Markku Nurmen luento perustui ”Luonnonvarat ja ympäristö 2002”, Tilastokeskus 2002, Helsinki 2002 katsaukseen. Katsaus käsittelee keskeisimpiä ympäristön ja luonnonvarojen kehityspiirteitä Suomessa ja Euroopan unionissa. Julkaisussa puututaan kestävän kehityksen ekologisen ulottuvuuden tilaan.
Nurmi käsitteli puheessaan seuraavia aiheita: luonnon varat ja ympäristö, ilmastokysymys, uusiutuva energia, kasvaa energiateknologian vientiä, bioenergiaa, tuulivoimaa ja maailman ilmaston kuntoon saattamista.
3.2. Ylitarkastaja Pirkko Liisi Kuhmonen, Opetusministeriö, puheen lyhennelmä
Puhe toimijoiden näkökulmasta ja vuorovaikutuksen merkityksestä
Kulttuurisen kestävyyden merkitys pyrittäessä ekologisesti kestävään kehitykseen perustuu kunkin kansan omalle kulttuuriperinnölle ja arvomaailmalle. Kestävä kehitys
- Ekokilpailukykyä pk-yritykseen
Kestävän kehityksen elinkaari- ja arvoketjumalli käsityövaltaisiin yrityksiin( malli-innovaatiot)
Professori Ulla Suojasen johdolla toimintatutkimuksen strategialla toteutetussa ”Yrittäjyydellä kestävään kehitykseen” -hankkeessa vuosina 1998-2000 kehittyi pienyrityksille ekokilpailukyvyn edistämiseksi kestävän kehityksen elinkaarimalli, joka tarjoaa yritysten liikeidealle, tuotannolle ja markkinoinnille kokonaisvaltaisen perustan. Mallin kehittelyssä mukana olleet kaksi pientä saaristolaisyrittäjää edustavat hyvin niitä pienyrittäjyysprojekteja, joissa ekokilpailukyvyn elementit ja niiden kehittäminen on ollut hankkeen tavoitteena. Kestävän kehityksen mallin kehittely kohdentui käsityövaltaisiin pienyrityksiin, mutta malli soveltuu periaatteessa pohjaksi minkä tahansa inhimillisen toiminnan ympäristövaikutusten laadulliseen arviointiin.
Kestävän kehityksen toimenpiteitä
Alueelliset osaamisverkostohankkeet ja selvitys pienyritys- ja tuotantotoimintaa kehittävistä rakennerahastohankkeista (tuoteinnovaatiot ja toimintainnovaatiot)
EU:n rakennerahasto-ohjelmakaudella 1995-1999 opetusministeriön osarahoituksella yli 1200 projektia, joista maaseutualueiden kehittämiseen tarkoitetussa 5b-ohjelmassa toteutui kymmeniä pienyritystoimintaa tukevia hankkeita. hankkeista kootut havainnot osoittavat, että yrityksissä on haluttu nostaa esille ekoajattelu esimerkiksi kotimaisten raaka-aineitten osalta, sen sijaan yritykset eivät ole panostaneet kokonaisvaltaisesti ekoajatteluun saavuttaakseen kilpailuetua muihin nähden.
Monen pienen yrityksen voimavarat menevät tuotteen valmistukseen. Kiristyvillä markkinoilla hyvä tuote pelkästään ei riitä onnistumiseen. onnistuneeseen tuotteen markkinoimiseen tarvitaan kokonaiskonsepti pienessäkin yrityksessä Pienikin yritys voi yhdellä tuotteella luoda brändin systemaattisella kokonaiskonseptin suunnittelulla ja tuotekehityksellä.
Selvityksessä tarkastellaan sellaisia alueiden kehittämiseen liittyviä hankkeita, joissa pk-teollisuudella ja ns. vanhoilla toimialoilla on merkitystä myös syrjäisempien alueiden työllistäjänä. Vanhoilla toimialoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä muita kuin teknologiakeskeisiä aloja. Tyypillisesti sellaisia ovat esim. huonekalu- ja käsityöläisalat. Nekin käyttävät nykyisin apuna modernia teknologiaa(CAD-CAM, CNC jne), mutta ydin on kuitenkin kulttuurissa ja siitä kumpuavassa innovatiivisuudessa. taiteellinen ilmaisu, visuaalinen puoli, tuotteen symboliset merkitykset eivät riipu käytetystä teknologiasta. Luontevin sijainti tälle toiminalle on tietenkin alue, jossa ko. tuotannolla on perinteitä. Etelä-Pohjanmaan huonekalut, Pirkanmaan tekstiilit, Keski-Suomen huopatuotteet ja Äetsän laukut istuvat parhaiten juuri niille seutukunnille.
Lopuksi:
Innovaatiot syntyvät yhteistyöverkostoissa vahvojen osaamiskulttuurien vuorovaikutuksessa. Innovaatiopolitiikassa tulisi suuntautua joustavan ja spontaanin yhteistyön tukemiseen sekä konkreettisten yhteistyöhankkeiden rakentamiseen.
3.3. Talousnäkökulma innovaatioiden rooliin, Kehitysjohtaja Iikko B. Voipio, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, puheen runko
Eksogeeniset tekijät
Auringon tuottama energia
Uusiutuvien luonnonvarojen tuottamisen lähde
Luonnon kiertokulku
Tuotanto perustuu
Raaka-aineisiin
Työvoimaan
Pääomaan
Materiaalinen pääoma
Inhimillinen pääoma
Kestävän kehityksen kannalta olennaista
Tasapainoinen kasvu
Raaka-aineiden ja työvoiman korvaaminen pääomalla
Osana tasapainoista kasvua huolehdittava pääomakomponenttien kumuloitumisesta.
Kehitysavun lisääminen; sidottava inhimilliseen ja materiaalisen pääomakannan kehittämiseen.
Hyvinvointivaltiomalli, joka alkaa jakaa varallisuutta, muodostaa uhan kestävälle kehitykselle
Kolme innovaatiota
Anders Chydenius (1729-1803) ja vapaa kauppa: Hylkäämällä merkantilistien opit osoitti win win mahdollisuuden
Kasvu- ja vakaussopimus: globaalisti turvaavat pääomakomponenttien tasapainoisen kasvun; eksploatoiminen rajallista
Euro: Euron luominen on globaalisti vähentämässä maailman päivittäisen valuuttakaupan määrää, joka vuonna 1998 oli noin neljänneksen suuruinen suhteessa maailman tavarakauppaan.
3.4. Johtaja Matti Salmenperä, Työministeriö, kommenttipuheenvuoro, luentomuistiinpanot
Mistä innovaatiot tulevat? Innovaatiot ovat oppimisen ylempi aste. Oppiminen on vanhan (opitun) ja uuden (tuntemattoman) yhteyden oivaltamista. Oivaltaminen siirtyy opituksi. Mitä laajempi mahdollisuus vertailla uutta tai ratkaista kysymyksiä sitä enemmän syntyy tilanteita, jotka johtavat uuden oppimiseen.
Oppiminen ja innovaatiot saman ilmiön eri ulottuvuuksia.
Se, että jotain oivallusta voidaan toteuttaa, kuvaa aina tämän ajatuksen innovatiivista lisäarvoa ja markkinoiden tilausta.
Kestävän kehityksen ulottuvuuksia työelämässä ovat: työ, joka ei kuormita luontoa; työ, joka ei vaaranna terveyttä; työ, joka mahdollistaa luovuuden ja tukee sitä.
3.5. ”Innovaatioilla kestävään kehitykseen” nuoren aikuisen ja opiskelijan näkökulmasta, puheen käsikirjoitus, Tekn. yo. Katri Makkonen, HTKK Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Minun ikäpolveni on tottunut mieltämään kestävän kehityksen vastakohtana itsekkäälle, lyhyen aikavälin hyötyä tavoittelevalle toiminnalle. Yksinkertaistaen, “hyvää” vaihtoehtoa maailman “pahuudelle”. Kestävään kehitykseen liitetään automaattisesti ympäristö- ja sosioekonomiset arvot. Mutta voisiko siihen lisäksi sisältyä jotakin meihin suoraan kohdistuvaa, riippumatta ympäristötietoisuutemme tasosta? Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan meidän tulee tänään toimia niin, että myös jälkeläisillämme on yhtäläiset mahdollisuudet tulla toimeen ja hyödyntää luonnonvaroja. Tähän ajatteluun sisältyy varmasti myös tuotannon kestävyys - tulevaa tuotantoa itseään ajatellen. Eikä kestävän kehityksen aikaskaalan aina tarvitse olla ihmiselämissä. Yksittäisen yrityksen kannalta sen kannattaa panostaa tuotantorakenteensa ja tuotteidensa kestävyyteen, jos hyödyt realisoituvat tulevien vuosien aikana. Vastaavasti kansantaloutta ajatellen, valtion kannattaa panostaa kokonaistuotannon pitkällä tähtäimellä kestävään ja vakaaseen kehitykseen.
Tuonti- ja vientitoiminta näyttelee globalisoituvassa maailmantaloudessa yhä kasvavaa roolia. Tuonti ja vienti, joka ei koske pelkästään raaka-aineita tai tuotteita, vaan myös paikalliset olosuhteet huomioivaa, innovatiivista ongelmanratkaisukykyä. Pienenä valtiona Suomen voimavarana on edelleen nimenomaan osaaminen. Suomalainen innovaatiotoiminta voi edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista monella tapaa.
Kotimainen tuotanto ja teollisuuden toiminta ovat tietenkin keskeisimmät suomalaisten tuleviin elinolosuhteisiin vaikuttavat tekijät. Innovaatioiden kautta voidaan löytää uusia tuotantoketjuja ja siten lisätä työllisyyttä, parantaa elämänlaatua, ja pitää yllä arvokkaita luonnonvarojamme. Vientitoiminnan kautta innovaatioillamme voidaan saada vastaavia vaikutuksia aikaan myös maamme rajojen ulkopuolella. Kuitenkin on nähtävä, että globaalissa mittakaavassa Suomen painoarvo on perinteisillä mittareilla mitattuna kohtuullisen vähäinen. EU:n päätöksenteossa taistelemme pienten ja pienimpien valtioiden mahdollisuudesta vaikuttaa edes omiin asioihinsa. Valtio, jonka väestö on 1/3 Shanghain kaupungin väestöstä, näyttää toiselta puolelta maapalloa katsottuna melkoisen pieneltä. Kuinka paljon voimme omilla energiaratkaisuillamme vaikuttaa maailman tilaan, kun energian vuosituotantomme on häviävän pieni osa naapureidemme vastaavaa? Kääntäen, ratkaisujemme vaikutus jopa omiin olosuhteisiimme voi käydä vähäiseksi tiedostaessamme muualta tulevien vaikutteiden mittavuuden.
Onneksi kuitenkaan painoarvomme ei rakennu pelkästään perinteisten mittapuiden varaan. Yksittäisten tuotteidemme tunnettuus on ehkä rajoitettua, mutta maineemme hyvästä talous- ja sosiaalisesta järjestelmästä, tuotteidemme tasosta sekä oikeudenmukaisesta toiminnastamme kyllä tunnetaan. Näitä arvoja tulee ylläpitää ja edistää, osaltaan suomalaisen innovaatiotoiminnan kautta.
Jos kestävää kehitystä halutaan todella viedä eteenpäin, on ajattelutapa välttämättä ulotettava maamme rajojen ulkopuolelle. Paljon keskustelua herättänyt Suomen kehitysapu ja siihen tarkoitettujen määrärahojen taso on aihe, joka linkittyy suoran kestävän kehityksen toteuttamiseen, ja jossa oikeanlaisilla innovaatioilla voi olla ratkaiseva merkitys. Suurimmat paineet lyhytnäköiselle voiton tavoittelulle kestämättömin tuotantomenetelmin ovat juuri kehittyvissä talouksissa. Näiden maiden ratkaisuilla on kuitenkin merkittävä vaikutus kestävän kehityksen toteuttamisessa. Kehitysavun vientiartikkeleiden ja –innovaatioiden pitää olla paitsi kestäviä, myös sellaisia, että ne on helppo ottaa paikan päällä käyttöön ja sisällyttää paikalliseen toimintakulttuuriin. Nimenomaan kehitysavun muodoissa tarvittaisiin uudenlaista innovaatiokykyä - kykyä ottaa paikalliset olosuhteet ja niistä aiheutuvat rajoitteet aidosti huomioon ja luoda tukimalleja, joissa kulloinkin käytettävissä olevat kehitysapumäärärahat ovat optimaalisessa käytössä.
*Yksittäisenä esimerkkinä, jos ei ihan suoranaisesta kehitysavusta niin ainakin toimivasta käytännön tuesta, haluan mainita suomalaisten vesiasiantuntijoiden mukana olon Kamputsean Tonle Sap -järven mallintamisessa. Järvi on maalle elintärkeä, sillä kamputsealaiset saavat siitä kalan muodossa 80 % ravintonsa proteiinista. Järvelle tyypillinen piirre on, että siitä laskeva Tonle Sap -joki vaihtaa tulva-aikana suuntaansa, jolloin järvi paisuu moninkertaiseksi ja vedenpinta nousee jopa 10 m. Paineet sekä järven että siihen vettä laskevan Mekong -joen lisääntyvälle käytölle ovat suuret. Suomalaiset ovat olleet mukana tekemässä sekä matemaattisia malleja, joilla kuvataan erilaisten hankkeiden vaikutuksia järveen että sosioekonomisia malleja, joiden kautta selvitetään vedenkäytön vaikutuksia alueen asukkaiden elämään. Mallien kautta hankkeita voidaan suunnitella kestävämmältä pohjalta sekä luonnonvaroja että ihmisten elämää mahdollisimman vähän vahingoittaen.
Itseäni on usein ihmetyttänyt että kestävä kehitys esiintyy vieläkin monille teknistaloudellisen kasvun ja kehityksen vastakohtana. Toki panostukset kestävän kehityksen mukaisiin tuotantojärjestelmiin ja infrastruktuurihankkeisiin vaativat vastaavia lisäresursseja. Lyhyellä aikavälillä nämä resurssit ovat pois jostakin muusta tuottavasta toiminnasta. Pitkällä tähtäimellä kuitenkin tuotannon tai hankkeen järkeistäminen niin, että säästetään materiaaleja, tehdään laadukkaampia tuotteita ja huolehditaan ilman- ja vesiensuojelusta, palautuu nimenomaan taloudellisena säästönä. Ongelma näyttäisi olevan ennen kaikkea siinä, että tällainen säästö ja siten tuotannon tehostuminen ei näyttäydy yksittäiselle liikkeenharjoittajalle riittävän kouriintuntuvana tavoitteena. Eikä siitä käy ko yrittäjää syyttäminen – länsimäisen talousjärjestelmämme ideanahan on voiton tavoittelu. Toimintaympäristömme tulisi entistä enemmän tukea kestävän kehityksen mukaisten tuotantomallien käyttöönottoa ja uusiin innovaatioihin panostamista. Innosuomen toiminta innovatiivisen yrittäjyyden edistämiseksi, tänä vuonna erityisesi tukemalla kestävän kehityksen innovaatioita, on erinomainen esimerkki oikeanlaisesta panostuksesta asiaan. Mutta vielä tarvitaan enemmän. Toivonkin, että Innosuomi palkitessaan tämän vuoden ansiokkaita innovaattoreita, kiinnittäisi erityisesti huomiota sellaisiin toimintamalleihin, jotka aidosti ja todellisesti kannustavat toteuttamaan kestävää kehitystä elinkeinoelämässä.