Puhe: Alustus INNOSUOMI-tilaisuudessa Lappeenrannassa

INNOSUOMI -tapahtuma Lappeenrannassa 14.5.-15.5.2003

Viestintäjohtaja Leo Lehdistö
Lappeenrannan INNOSUOMI-tapahtuma
14.5.2003

Alustus INNOSUOMI-tilaisuudessa Lappeenrannassa

Patruuna John von Julin oli 1800-luvun mahtavimpia suomalaisia liikemiehiä. Hän johti Länsi-Uudellamaalla sijainnutta Fiskarsin kuuluisaa metalliruukkia, jonka masuunit ja konepajat tuottivat koko Itämeren alueen teollisuudelle kuparia, rautaa, höyrykoneita ja monenlaista muuta tarpeellista.

von Julinin ruukin sydän oli Fiskarsinjoen alimman kosken rannalla sijainnut masuuni, jossa murskattu rauta- ja kuparimalmi sulatettiin metalliksi. Parhaina päivinään Fiskarsin masuuni tuotti jopa tonnin raakarautaa vuorokaudessa.

Kevättalvella 1842 Julinin liiketoimet kohtasivat ikävän vastoinkäyminen, kun masuuni tuhoutui tulipalossa ja patruuna joutui rakennuttamaan sen uudelleen. Julin, joka itse oli palon aikana johtamassa Fiskarsin karjanäyttelyä, ei ollut palovakuuttanut laitosta, joten isku oli melkoinen. Julin mietti ankarasti, kuka voisi olla sopiva mies johtamaan uuden masuunin perustöitä? Patruunan liiketuttavat suosittelivat hänelle ruotsalaista oppinutta mekaanikko Lars G. Ståhlea. Julin arvioikin miehen sopivaksi ja kutsui tämän Suomeen ja töihin Fiskarsiin.

Ståhle paneutui erityisen huolellisesti masuunin puhallinkoneen suunnitteluun. Kyseisellä laitteella puhallettiin masuunin pesään ilmaa, joka kiihdytti palamista. Näin pystyttiin tasaisesti ylläpitämään malmin sulamiseen tarvittavaa kuumuutta.

Fiskarsin ruukissa oli totuttu käyttämään puhallinkonetta, joka oli alun perin ruotsalaisen Jakob Baggen innovaatio. Vesivoimalla toimivassa laitoksessa oli sylinteri, jonka sisällä liikkui mäntä. Koskessa virtaava vesi pyöritti ratasta, rattaaseen kiinnitetty kiertokanki liikutti mäntää ja männän liikkeestä aiheutunut ilmavirta ohjattiin masuuniin. Sylinterityyppisen puhallinkoneen erityinen ongelma oli sen voitelu. Kallista oliiviöljyä kului suuria määriä ja kaiken lisäksi sitä jouduttiin ostamaan tallinnasta ja Tukholmasta. Rakennustyön aikana Ståhle keksi useita parannuskeinoja Baggen puhallinkoneeseen. Hän piirsi suunnitelman paperille ja haki huhtikuussa 1842 alati syvimmällä alamaisen kunnioituksella, uskollisuudella ja uutteruudella suurivaltaiselta, kaikkein armollisimmalta keisarilta ja suuriruhtinaalta yksinoikeutta valmistaa keksimäänsä laitetta.

Keisari ja suuriruhtinas oli Nikolai I:nen, joka hänen keisarillisen majesteettinsa Korkeassa Nimessä asettaman Suomen Senaatin talousvaliokunnan Manufak-tuurijohtokunta myönsi kesäkuussa 1842 (vain 2 kuukautta myöhemmin!) Ståhlelle luvan ja yksinoikeuden viiden vuoden ajan ainoana Suomessa valmistaa kyseessä olevia puhallinkoneita.

Lars G. Ståhlen keksintö on sikäli hyvin tyypillinen patentti, että hän ei suinkaan itse keksinyt mitään täysin uutta ja mullistavaa, vaan teki parannuksia olemassa olevaan tekniikkaan. Keksijä kirjasi Keisarille osoittamaansa hakemukseen: ”Konetta ei tiivisteen laadusta sekä johteiden pinnoituksesta johtuen tarvitse voidella muualta kuin laakeripesistä” Ståhlen puhallinkone säästi kallista oliiviöljyä ja sen rakenne oli paljon yksinkertaisempi kuin edeltävien mallien. Hänen keksinnölleen kävi kuitenkin niin kuin monelle muullekin hyvälle innovaatiolle; sitä ei koskaan valmistettu sarjatuotannossa. Syynä lienee se, että puhallinkoneita valmistavassa teollisuudessa oli jo tuolloin varsin vakiintuneet standardit, mutta myös patruuna Julinilla oli kiire saada masuuni jälleen toimimaan, eikä hänellä ollut aikaa odottaa uuden puhallinkoneen rakentamista.

Fiskarsin kalliolla on vielä tänäänkin nähtävänä hylätty ja ruostunut puhallinkone, ilmeisesti maailman ainoa lajissaan

Arvoisat kuulijat

Kiistattomana tosiasiana voidaan mielestäni pitää, että luovuudella ja siihen olennaisesti liittyvällä keksintötoiminnalla sekä osaamisella on suuri merkitys kaikille meille: yhteiskunnalle ja yritystoiminnalle. Sillä on keskeisen tärkeä vaikutus teknologiatasoon, teollisuuteen, talouteen, sosiaaliseen hyvinvointiimme ja kulttuuriin. Sanalla sanoen ihmisen koko elämään. Luovuus on ollut läntisten teollisuusmaiden hyvinvoinnin perusta ja samalla se on kehitysmaiden toivo paremmasta tulevaisuudesta. Luovuuden ja keksinnöllisyyden merkitys lisääntyy kovasti myös kansainvälisessä yhteistyössä ja kilpailussa.

Maailman henkisen omaisuuden järjestön YK:n erityisjärjestö WIPOn kupoliin Genevessä on kaiverrettu seuraavat sanat: “Ihmisen luovuus on kaiken taiteen ja kaikkien keksintöjen lähde. Sen tuotteet ovat ihmisarvoisen elämän tae. Taiteiden ja keksintöjen suojeleminen on valtioiden velvollisuus“

On totta, että valtion tai valtioiden velvollisuus ja intressi on suojata luovuutta. Tärkeää on kuitenkin samalla huomata, että valtio sinänsä ei luo mitään uutta, vaan aina on takana yksityisen ihmisen - yhden tai useamman - aktiivinen toiminta. Valtiovalta voi kuitenkin olennaisesti tukea ja kannustaa luovuutta ja keksinnöllisyyttä ja yritteliäisyyttä monella eri tavalla.

INNOSUOMI on suomalaisen osaamisen, luovuuden ja innovatiivisuuden edistämisprojekti. joka pantiin alulle vuonna 1992 suomalaisen patentin juhlavuotena. Projektin viestinä alusta saakka on ollut ”ideasta tuotteeksi ja markkinoille”, millä on tahdottu kannustaa luovuuteen ja yrittäjyyteen sekä parantaa yhteistyötä innovatiivisten yrittäjien, rahoittajien ja julkishallinnon välillä. Uusia toimintatapoja ja uusia ajatuksia onkin tarvittu ja tarvitaan elinkeinoelämän vauhdittamiseksi ja tulevaisuudenuskon parantamiseksi ja säilyttämiseksi.

Nyt on menossa INNOSUOMEn kymmenes toimintavuosi ja INNOSUOMEN tehtävät ovat nyt osittain toiset kuin tämän koko maata käsittävän projektin alkaessa. Onneksi näin, sillä tällä hetkellä emme taistele laman voittamiseksi kuten oli laita 1990-luvun alussa, vaan toimimme uusien, voitettavissa olevien haasteiden kohtaamiseksi, joskin mahdollisen laman ennaltaehkäisy on edelleen mielissämme.

Suomi panosti 1990-luvulla tuotekehitykseen ja tutkimukseen voimakkaasti. Tulokset alkoivat näkyä jopa hämmästyttävän nopeasti. Suomi on tällä hetkellä eräs maailman kilpailukykyisimmistä valtioista yhdessä USA:n kanssa. Huippuaseman keskeisenä perusteena mainitaan yritysten tehokkuus ja yleinen innovatiivisuus!

Suomi on tällä hetkellä neljännellä sijalla maailman patenttihakemusten hakijoiden joukossa, kun hakemusmääriä verrataan väestöpohjaan.

Tämä kunniakas sija muuttuu ylivoimaiseksi ykköstilaksi, kun verrataan vain korkean teknologIan patenttihakemuksia. Suomi on ykkönen – KOKO MAAILMASSA!

Enää meidän ei tarvitse sanoa "on maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet..." , vaan voimme todeta, että meillä on pääomaa, joka päihittää kullankin. Osuva sanonta toteaa, että henkinen pääoma on tämän päivän öljy. yhtä osuvasti asian ilmaisi jo 160 vuotta sitten J. V. Snellman, joka totesi, että pienen kansakunnan tärkein voimavara on sen sivistys.

Suomalainen menestystarina on ollut mahdollista paitsi viisaiden tiennäyttäjien ansiosta myös yritteliäisyytemme, sinnikkyytemme ja luovuutemme ansiosta. Olemme satsanneet oikeisiin asioihin. Ei geneettinen perimämme sen enempää kuin historiammekaan anna meille armolahjaa olla parempia kuin muut, mutta olemme onnistuneet optimoimaan mahdollisuuksiemme hyödyntämisen.

Koulutus, tieto ja osaaminen ovat olleet suomalaisten aseita silloin, kun volyymit ja pääomat eivät ole riittäneet.

Vaikka talouskehitys onkin ollut vahvaa, työllisyys/työttömyys-yhtälö ei kuitenkaan vieläkään toimi kuten sen pitäisi. Pieni- ja keskisuuriteollisuus on tärkeä väline työllisyyden parantamisessa, mutta valitettavasti näyttää siltä, että yritysten määrän kasvu on hidastunut. Nyt tarvitaan ainakin kahta asiaa:

Meidän on nostettava korkean teknologian rinnalle ja arvoon myös ne yritykset, jotka perustuvat ”kädentaitoihin”. Vaikka Suomi onkin nykyisin korkean teknologian kärkimaita maailmassa, on syytä muistaa, että perinteisiin ammatteihin ja kädentaitoon perustuvalla yritystoiminnalla on suuri työllistävä vaikutus ja näilläkin sektoreilla tehdään jatkuvasti uusia menestyksellisiä innovaatioita.

Meidän olisi saatava nuoret nykyistä useammin valitsemaan yrittäminen omaksi alakseen; siinä suhteessa emme suinkaan ole Euroopan tai maailman kärkimaita, vaikka PISA-tutkimuksen mukaan olemme koulujärjestelmässämme Euroopan ykkönen.

Uskon ja näen, että tässä on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden tehtävistä INNOSUOMI- projektille.

INNOSUOMELLA on tärkeä tehtävä myös aluepolitiikassa, koska se on yksi harvoista keinoista, joilla syrjäseutujenkin innovaatioita ja tuotteita saadaan esiin ja palvelemaan koko maata ilman, että osaajien täytyy muuttaa suuriin keskuksiin. Halumme on pitää Suomea asuttuna.

Innovatiivisuus on paljolti samaa kuin luovuus: uusien hyödyllisten ajatusten tuottamista ja viestittämistä eteenpäin. Yritysmaailmassa innovaationa voinee pitää luovan ajattelun tuloksena syntynyttä keksintöä, joka on saatu markkinoille ja tuottaa yritykselle tuloja. Innovatiivisuudella ja kekseliäisyydellä löydetään ratkaisuja yrityksen toiminnassa ja tuotannossa esiintuleviin ongelmiin. Innovatiivisuus ja luovuus ovat yrityksen tuottavuuden osatekijöitä.

Mikä saa ihmisen luomaan uutta, keksimään uutta. Tätä asiaa on tutkittu monessa maassa. Miksi uuden idean luomiseen kulutetaan aikaa, vaivaa ja rahaa?

Onko syynä: henkilökohtainen tyydytys; tarve saada kunnioitusta osakseen; halu tehdä jotain mielenkiintoista; halu osata vai halu saada rahaa, ehkä todella paljon rahaa? Luulenpa, että kaikki nämä tekijät yhdessä ja monet muut tekijät vaikuttavat siihen, että ihmiset luovat ja yrittävät - jotkut meistä enemmän ja jotkut vähemmän. Nähdäkseni jokainen ihmisyksilö on pohjimmiltaan luova. Joskus vain on vaikeampi houkutella näitä luovuusfaktoreita esiin.

Hyvät kuulijat

Joskus tuntuu siltä, että meillä on jo lähes kaikkea. Emmekö voisi asettua aloillemme ja tehdä sitä mitä osaamme ilman, että koko ajan tarvitaan uutta?

Tämä meidän maailmamme ei kuitenkaan toimi näin. Me pyrimme jatkuvaan kehitykseen: toiminnallisesti, teknisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Kilpailukykymme vuoksi sekä nykyisten ja uusien yritysten menestymiseksi tarvitaan uusia oivalluksia, tuotteita ja menetelmiä. Ellei ole kasvua, tuotantoa, kulutusta ja taloudellisia voimavaroja ollaan pysähdyksissä ja jäädään kilpailijoista jälkeen. Jos tuotteemme eivät mene maailmalla kaupaksi, ajaudumme lamaan, mikä puolestaan johtaa työttömyyteen sekä taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.

Tehtyjen tutkimusten mukaan uutuus eri muodoissaan kiinnostaa, ja se näkyy mm. kuluttajien ostotottumuksissa. Halutaan ostaa ja käyttää uutuustuotteita niiden lukuisien etujen ja usein hyötynäkökohtien perusteella. Uutuudet käyvät kaupaksi, joten niitä on keksittävä, kehitettävä ja valmistettava.

Uusilla keksinnöillä ja innovaatioilla on suuri merkitys kaikelle kehitykselle, niin myös yritysten kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Yrityksillä on kilpailijoita sekä kotimaassa että yhä lisääntyvässä määrin kansainvälisesti. Siksi niiden on kehitettävä uusia keinoja, tuotteita ja toimintamalleja pärjätäkseen. Parhaiten menestyvät ne, jotka pystyvät vastaamaan markkinoiden nykyisiin tai nähtävissä oleviin haasteisiin uusilla kilpailukykyisillä tuotteilla.

Sekä nyt että lähitulevaisuudessa pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa niin innovatiivisuuden kuin yrittäjyyden ja työllisyyden kannalta. Kuluttajat haluavat ja teollisuus tarvitsee uutuuksia. On totta, että kulutuksen voimakas kasvu johtaa myös ongelmiin. Tällaisia saattavat olla ympäristön saastuminen ja raaka-aineiden sekä energiavarojen väheneminen. Siksi ympäristöystävällisestä teknologiasta ja luonnonvaroja säästävistä tuotantomenetelmistä on tullut varsin suosittuja ja tavoiteltuja. Kuluttajat arvostavat enenevässä määrin niiden avulla valmistettuja tuotteita. Näin ollen tälläkin sektorilla kilpaillaan uusilla tuotteilla ja menetelmillä.

Samanaikaisesti kun länsimainen kulutuksen kasvu aiheuttaa myös edellä mainittuja ongelmia, köyhyys ja nälkä lisääntyvät kehitysmaissa. Järkevän ja tasapainoisen kehityksen sekä maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi sekä puhtaiden raaka-aine- ja energiavarojen riittävyyden takaamiseksi ja sitä kautta ihmiskunnan kaikinpuolisen hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan kestävää kehitystä. Sen merkitys myös innovaatiotoiminnassa lisääntyy jatkuvasti. Siksi INNOSUOMI on valinnut erityisteemakseen vuonna 2003 INNOVAATIOILLA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN.

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja hallittua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen olosuhteet.

Kestävä kehitys edellyttää muun muassa ekologista kestävyyttä eli luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, ihmisen toiminnan sopeuttamista luonnon sietokykyyn ja maapallon luonnonvaroihin, vaikka samalla on todettava, että ihminen on aina käyttänyt ja tulee käyttämään luontoa ja luonnonvaroja hyväkseen.

Mutta kestävään kehitykseen kuuluu myös taloudellista kestävyyttä eli tasapainoista kasvua, joka perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä tavaroiden ja palvelujen tuottamista pienemmillä ympäristörasituksilla ja luonnonvaroja säästäen.

Edelleen siihen kuuluu sosiaalista kestävyyttä eli tasapuolisten mahdollisuuksien turvaamista ihmisille oman hyvinvointinsa edistämiseen sekä ihmisten välisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasaarvon edistämistä.

Tarvitsemme myös teknologista kestävyyttä, jossa otetaan huomioon teknolo-gian jatkuvan kehityksen lisäksi edellä mainitut tekijät. Lisäksi tarvitsemme kulttuurista kestävyyttä. Toisin sanoen koulutuksen ja kulttuuripalvelujen tarjoamista hyvän elämän varmistamiseksi ja siirtymiseksi sukupolvelta toiselle, ihmisten välisen suvaitsevuuden ja vuorovaikutuksen edistämistä ja kestävää kehitystä edistävien arvojen vahvistamista eri kulttuureissa.

Kestävä kehitys on ajankohtainen asia, sillä ihminen muuttaa maailmaa kiihtyvällä nopeudella. Väestömäärän kasvu ja pyrkimys jatkuvaan taloudelliseen vaurastumiseen rasittaa myös luonnonvaroja jatkuvasti.

Maapallolla oli 1960-luvulla kaksi miljardia ihmistä. 1980-luvulla saavutettiin neljän miljardin raja. Nyt meitä on jo kuusi miljardia. Monet tutkijat ja asiantuntijat arvioivat, että luonnonvarojen riittävyys ja ympäristön sietokyky eivät juuri kestä kahdeksan miljardin ihmisen määrän ylittymistä. Tosin on ennustettu myös, että tämän kriittisen pisteen jälkeen muutos väestömäärän kasvussa näyt-täisi pysähtyvän ja kääntyvän jopa laskuun.

On myös osoitettu, että tieto, koulutus ja erityisesti naisten eli äitien hyvät oikeudet, koulutus sekä sosiaaliset olosuhteet hillitsevät syntyvyyttä ja pienentävät perhekokoja. Tästä ovat Euroopan maat ja erityisesti Pohjoismaat esimerkkeinä. Sama kehityssuunta toimisi lääkkeenä väestöongelmaan myös maapallon muissa osissa.

Teknologisen kehityksen ansiosta tuotantoa ja kulutusta on kehittyneimmissä maissa viety merkittävästi ja suurin harppauksin ekologisempaan ja kestävämpään suuntaan. Mutta ei kuitenkaan riittävästi. Maailmanlaajuisesti katsoen väestön lisäys, eri asteinen tietämättömyys sekä haluttomuus sitoutua kustannuksiin tai tuotantoa ohjaaviin toimiin ovat edelleen ongelmina.

Puhumme tänä päivänä globalisaatiosta ja toteutamme sitä, mutta samanaikaisesti maailma onkin monivammainen pallo:

• 1/8 maailman väestöstä eli lähes 800 miljoonaa ihmistä kärsii jatkuvasta näläntunteesta ja aliravitsemuksesta
• Maailmassa on 800 miljoonaa köyhää, joilla on elämiseensä alle dollari päivässä.
• 1/5 eli runsas miljardi ihmistä on ilman puhdasta vettä.
• Monet tappavat taudit (mm. aids ja malaria) rehottavat hallitsemattomina suuressa osassa maailmaa.
• Kolmasosalla maapallon ihmisistä ei ole käytössään sähköä
• Puolet maapallon asukkaista eli noin kolme miljardia ihmistä ei ole koskaan soittanut yhtään puhelua ja vastapainoksi; 80 prosenttia kaikista internetin käyttäjistä asuu OECD-maissa.

Mitä me suomalaiset ja INNOSUOMI suomalaisena mallina voimme tehdä laajamittaisen kestävän kehityksen hyväksi ainakin täällä kotimaassamme ja myös osana kansainvälistä yhteisöä?

Voimme vahvistaa seuraavia neljää asiaa:

• muuttaa asenteitamme entistä myönteisimmiksi kestävälle kehitykselle
• sitoutua yksilöinä ja kansakuntana kestävän kehityksen tavoitteisiin
• toimia maailmanlaajuisesti tiedon, koulutuksen ja kehitysresurssien parantamiseksi
• edistää innovaatioita, jotka palvelevat kestävän kehityksen tavoitteita

Näitä innovaatioita INNOSUOMI nyt etsii kotimaisin voimin: Tavaroiden tuotanto ja käyttö perustuvat keksintöjen tuotteistamiseen. Tässä prosessissa turvaudutaan raaka-aineisiin, energiaan, kuljetuksiin, teknisiin ja inhimillisiin työpanoksiin, tuotteen käyttöön, kestoon, päästöihin, kierrätykseen ja jätteen käsittelyyn. Kaikilla näillä alueilla voidaan pohtia luonnon kuormittumista, työn tai tuotannon terveydellisiä vaikutuksia, niihin liittyviä arvoja ja kulttuurisia vaikutuksia. Ja kaikilla näillä osaalueilla voidaan tehdä innovaatioita, joilla on myönteinen vaikutus kestävän kehityksen näkökulmasta.

Kestävälle kehitykselle voidaan rakentaa sekä tavaratuotannossa että palveluissa ekologinen, tuotannollinen, sosiaalinen ja koulutuksellinen arvoketju, jossa on huomioitu sekä tuotteen elinkaari että toimijoiden arvot.

Arvoisat kuulijat

INNOSUOMI 2003 polkaistiin käyntiin pari kuukautta sitten ja nyt on voimakkaan nousukiidon aika. Toivottavasti viestimme tavoittaa mahdollisimman monet yksityiset innovaattorit ja yritykset, jotta meillä olisi jälleen kansakunnankin kannalta merkittäviä innovaatioita esitettävänä Tasavallan presidentille, joka jakaa tämän vuoden INNOSUOIMI-palkinnot 18. marraskuuta.

Lykkyä ja menestystä myös tälle seudulle.